Euroopan Unionin uusi kestävyysregulaatiokokonaisuus ja siihen liittyvät vastuullisuusvaatimukset muuttavat ruokaketjun toimintaympäristöä merkittävästi. Vaikutukset ulottuvat koko arvoketjuun aina raaka-ainetuotannosta raportointiin ja tietojärjestelmiin. ICT-toiminnoista tulee nyt keskeinen osa yritysten vastuullisuustyötä: niiden on varmistettava, että yrityksen järjestelmät ja tietoprosessit tukevat uusia vaatimuksia.

Liityimme jäsenverkostoon, koska olemme inspiroituneita verkostossa tarjolla olevasta yhteistyöstä ja olemme itse kiinnostuneita toteuttamaan Business Finlandin hankkeita.

GS1:n järjestämä Food Data Summit 2025 kokosi yhteen ruoka-alan kärkitoimijoita ja vaikuttajia. Tapahtuma tarjosi alustan keskustelulle siitä, kuinka ruokaan ja sen tuotantoon liittyvä data saadaan hyödynnettyä tulevaisuudessa siten, että se luo lisäarvoa sekä tuotantoketjun toimijoille että loppukuluttajille. Tapahtuman aikana selkeni, kuinka tärkeästä ja haastavasta asiasta on kyse. Mutta samalla asiasta, joka vaatii kaikkien toimijoiden huomion ja kyvyn muuttaa jo opittuja toimintamalleja.

Brändi ei ole pelkkä logo, iskulause, tarina tai kampanja. Brändin vahvuus mitataan siinä, miten se pystyy lunastamaan lupauksensa – ja todentamaan ne. Ruokaketjussa tämä tarkoittaa, että yrityksen viestit muun muassa laadusta, vastuullisuudesta ja turvallisuudesta täytyy perustua todennettavaan dataan.

Mukanaolo Food Data Finland yhteisössä ja projekteissa mahdollistaa meille yhteyden suoraan organisaatioihin ja ihmisiin, jotka hyötyvät eniten ratkaisustamme.

Data ja digitalisaatio eivät ole vain elintarviketeollisuuden tukityökaluja – ne ovat sen elinehto. Kun kuluttajat, jakelukanavat ja sääntely vaativat läpinäkyvyyttä ja vastuullisuutta, voittavat ne yritykset, jotka osaavat johtaa ja hyödyntää tietoa koko ruokaketjussa. Ilman strategista otetta datasta riski jäädä kilpailussa jälkeen kasvaa nopeasti. Onko datalla ja digitalisaatiolla oikea paikka yrityksenne strategiassa, vai onko se jäänyt sivurooliin?

Food Data Finlandin Ruokaketjun jäljitettävyyden tiekartta -projekti ja työpajat kokosivat ensimmäistä kertaa Vaasanilla aiheeseen liittyvät keskeiset henkilöt yhteen keskustelemaan nykytilan haasteista ja kehitysmahdollisuuksista.

Yhdessä kehittäminen mahdollistaa sen, että data palvelee aidosti koko ruokaketjua.

Näemme, että datan hallinnalla on suuri merkitys, jotta ruokaketjussa tehtävä vastuullisuustyö tehdään näkyväksi ja kannattavaksi.

Tiedon laatu määrittää päätösten laadun – ja hyvä viestintä tekee tiedosta vaikuttavaa.

Food Data Finlandin yhteiskehittäminen keskittyy toimialan yhteisen tavoitteen toteutukseen, mikä edistää tehokkuutta arvoketjussa toimijoiden välillä.

Liityimme verkostoon, koska uskomme, että yhteiskehitetty ja läpinäkyvä data on avain ruokaketjun tulevaisuuteen.

Food Data Finland tukee toiminnallaan myös pieniä yrityksiä.

Yhteisesti sovittavilla toimintamalleilla voimme luoda tiedon välitykselle väylän, joka palvelee niin nykyisiä kuin tulevia tiedonvälitystarpeita.

Food Data Finlandin jäsenenä haluamme nyt tuoda vuosien varrella kartuttamamme osaamisen kaikkien suomalaisten elintarvikeyritysten ulottuville.

Uskomme, että läpinäkyvään ja jäljitettävään ruoan arvoketjuun pääseminen vaatii yhteistyötä.

Olemme sparrailleet itse toteuttamiemme projektien sisältöä: projektisuunnitelmia ja -tavoitteita sekä rahoitukseen liittyviä asioita. Nämä sessiot ovat olleet meille todella hyödyllisiä.

Tiedonkulun sujuvuuden varmistaminen yhdessä on kaikkien ketjun toimijoiden etu, ja sen avulla voidaan tehostaa toimintaa ja kohdentaa resursseja oikeisiin asioihin.

Haluamme kehittää yhdessä muiden alan huippuosaajien kanssa tulevaisuuden ratkaisuja. Hanke teki vaikutuksen myös vakuuttavan yritysryhmän muodossa – on hienoa päästä mukaan!

Yhteentoimivuus. Monelle tuntematon termi – jopa niin tuntematon että Wordin oikeinkirjoitustyökalu ei sitä tunnista. Mutta sen merkitys ja hyöty on paljon suurempi kuin osaamme arvatakaan.

Food Data Finland -kasvumoottorihankkeen tekemistä ja sen konkretiaa on joskus hankala pukea sanoiksi, myönnetään. Usein viittaamme hankkeen tekemisillä ja konkretialla yhteiskehitysprojekteihin, joissa määritämme koko ruokaketjun käyttöön yhteisiä, skaalattavia datanhallinnan malleja, jotka hyödyntävät standardoitua dataa. Mutta mihin yhteisiä malleja tarvitaan? Miksi ihmeessä standardoitu data on tärkeää – ja mitä se edes tarkoittaa?

GS1 Finland toteuttaa yhdessä Suomen elintarviketeollisuuden ja päivittäistavarakaupan toimijoiden kanssa kehitysprojektia, joka pyrkii käytännön tasolla ratkomaan EU:n metsäkatoasetuksen ruokaketjulle asettamia uusia tietovaateita. Projektipäällikkönä toimiva GS1:n Miia Salonen kertoo, mitä kehitysprojektille kuuluu nyt.

Food Data Finland -kasvumoottorihanke lähtee seuraavaksi ratkomaan metsäkatoasetuksen vaatimuksia ruokaketjussa. Kasvumoottorihankkeen tavoitteena on tuoda konkretiaa datanhallinnan haasteisiin, ja nyt käynnistyvä projekti on tästä erinomainen esimerkki. Kyseessä on niin uudenlainen ja iso tiedonhallinnan ja -välityksen haaste, että tätä ei kannata lähteä yksin ratkomaan.

Saatavilla olevan datan jakaminen on nykypäivänä ensiarvoisen tärkeää, sillä kehitys vie kaikkea nopeasti eteenpäin. Kaikki saatavilla oleva data auttaa kehittämään alaamme entistä kestävämmäksi ja vastuullisemmaksi.

Food Data Finland -kasvumoottorihankkeen ensimmäinen kokonainen kalenterivuosi on saatu päätökseen. Vuosi 2023 oli aktiivinen: järjestimme tapahtumia, teimme projekteja, tuotimme materiaaleja ja olimme mukana erilaisissa sidosryhmätapahtumissa.

Mielestämme on tärkeää yhteiskehittää ruokaketjun dataa, sillä toimiva datan jakaminen varmistaa tuotteen vastuullisuuden.

Haluamme olla aktiivinen toimija ammattikeittiöiden ekosysteemissä, joten tämä hanke sopii valittuun strategiaan erittäin hyvin.

Food Data Finland -kasvumoottorihankkeen yksi tavoitteista on parantaa Suomen ruokaketjun kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla. Business Finlandin resurssit ja GS1:n laaja kansainvälinen verkosto tarjoavat arvokkaita työkaluja tähän tavoitteeseen. Datanhallinnan kehittäminen ei kuitenkaan tuo hyötyjä vain vientiin, vaan vahvistaa yritysten kansainvälistä kilpailukykyä myös kotimaisilla markkinoilla.

Food Data Finland tuo konkretiaa ruokaketjun datayhteistyöhön yhdessä toteutettavien kehitysprojektien kautta. Samalla hanke linkittää ruokaketjun yksittäiset datakehitysprojektit toisiaan täydentäväksi kokonaisuudeksi, hyödyttäen koko ruokaketjua. Syyskuussa kasvumoottorihankkeen johtoryhmän arvioitavaksi tuotiin ensimmäinen jäsenverkostosta tullut projektiaihio, jonka esitteli Infinen COO Jyri Partanen.

Metsien tilan heikkeneminen globaalilla tasolla on kiistaton uhka, joka edistää myös ilmastokriisiä. 29.6.2023 voimaan astunut metsäkatoasetus tarttuu tähän haasteeseen. Asetuksen siirtymäaika päättyy 30.12.2024 ja se valjastaa globaalit toimitusketjut todistamaan, etteivät ne ole aiheuttaneet metsäkatoa tai metsien tilan heikkenemistä asetuksen alaisten tuotejoukkojen osalta.

Haluamme yhteistyössä kehittää ja vahvistaa oppimista, osaamista ja kilpailukykyä niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin.

Kaikkien meneillään olevien haasteiden, kuten inflaation, toimitusketjun ongelmien ja energiakriisin keskellä tuleva EU-lainsäädäntö asettaa merkittäviä vaatimuksia ruokaketjun datanhallinnalle. Syntyykö siitä suomalaiselle ruokaketjulle jopa kohtalon kysymys? Entä voivatko vaatimukset olla meille myös mahdollisuus?

GS1 Finland koordinoi erilaisia yhteiskehitysprojekteja ja fasilitoi jatkuvasti kehitystyöryhmiä, joihin osallistuu laaja joukko yrityksiä. Food Data Finland -hankkeessa toteutetussa ruoan vastuullisuuden tietomallin kehitysprojektissa saatuja oppeja vietiin käytäntöön ja kehitettiin edelleen. Projektiin osallistuneet asiantuntijat antoivat palautteissaan yhteiskehittämiselle yleisarvosanan 8,6.

Food Data Finland -kasvumoottorihankkeen yksi olennainen osa on kansainvälisten tiedonsiirron standardien hyödyntäminen ruokaketjussa pellolta pöytään. Mitä nämä standardit ovat, mikä niiden hyöty on, ja miksi niiden suhteen kannattaa tehdä yhteistyötä? Ja mitä tämä kaikki tarkoittaa tietoteknisten järjestelmien näkökulmasta? Kokosimme kysymyksiä ja vastauksia toimitusketjun datan standardeista.

Yhteiskehittäminen mahdollistaa nykyistä vauhdikkaamman kehitystyön, josta hyötyy koko ruokaketju.

Food Data Finland -hankkeen tavoitteena on tuoda ruokaketjuun kilpailukykyä datayhteistyön avulla. Data mahdollistaa uudenlaiset liiketoiminnat ja yhteisesti kehitetty datan kieli tuo tehokkuutta ja vaikuttavuutta. Lisäksi datan avulla varaudumme tuleviin EU-lainsäädännön vaatimuksiin. Kasvumoottorihankkeen tarkoitus on tuoda konkretiaa ruokaketjun datayhteistyöhön, ja konkretia syntyy kehitysprojektien kautta. Miten kehitysprojektit sitten syntyvät, kuka voi lähteä viemään niitä eteenpäin ja miten prosessi etenee?

Suomalaisen ruoan visio on selkeä. Ruokamme on puhdasta, turvallista, laadukasta ja maukasta. Mutta miten todistamme kilpailuetumme ulkomaisille toimijoille? Vastaus on: yhdenmukaisen datan avulla. Food Data Finland on hanke, jossa yhteiseen datakieleen ja jäljitettävään todennuspolkuun pyritään koko ruokaketjun yhteistyöllä.

Ruoan vastuullisuuden tietomallin kehitysprojekti on edennyt tiekartan työstöön. Projektin kolmannessa ja samalla viimeisessä työpajapäivässä tammikuun lopulla suuntasimme katsetta jo tulevaan: miten ja millaisella aikataululla vastuullisuustietomalli otetaan käyttöön. Edessä on pian käynnistyvä, useammalle vuodelle vaiheistettu työ, johon tulee saada koko toimiala mukaan.

Uskomme, että kasvumoottorihanke voi edistää suomalaisen elintarvikeketjun kilpailukykyä ja tukea sen kehittämistä entistäkin vastuullisemmaksi mm. yhteisten tietomallien standardien avulla.

Ruoan vastuullisuuden tietomallin kehitysprojektissa olemme yhdessä projektiryhmän kanssa määrittäneet, miksi vastuullisuustietoa tulisi kerätä ja jakaa ruokaketjun toimijoiden välillä. Tärkeimmiksi tarpeiksi nousivat kuluttajan tekemä tuotevertailu, päätöksenteon tukeminen ja vastuullisuudesta raportointi.

Food Data Finland on yhteistyöverkosto ja kasvumoottorihanke, jonka tavoitteena on tuoda suomalaisen ruokaketjun toimijat yhteen ja kehittää yhdessä dataa hyödyntävää ruokaketjua. Mutta mitä kasvumoottori, yhteistyöverkosto ja innovaatioekosysteemi oikein tarkoittavat?

Näemme, että datan yhteiskehittämisen avulla voidaan luoda ratkaisuja, joilla esimerkiksi vastuullisuudesta viestiminen ja tuotetietojen kulkeminen eri järjestelmien välillä olisi entistä sujuvampaa.

GS1 koordinoi ruoan vastuullisuuden tietomallin kehitysprojektia, jossa määritellään, millaista vastuullisuuteen liittyvää dataa ja missä muodossa sitä ruokaketjussa kerätään ja jaetaan. Projektia johtaa ja sen tuotoksia kokoaa GS1:n projektiryhmä, johon on valittu erilaisia, toisiaan täydentäviä osaajia.

Food Data Finlandin jäsenverkosto on ruokaketjun toimijoiden yhteinen kohtaamispaikka, jossa jäsenet voivat avoimesti ja tasavertaisesti kehittää ruokaketjun datan hallinnointia, läpinäkyvyyttä ja jaettavuutta. Jäsenet pääsevät toimimaan edelläkävijöinä ruokaketjun yhtenäisen datan hyödyntämisessä ja siten käyttämään ensimmäisinä yhteistyöstä syntyvää uutta tietoa omassa liiketoiminnassaan.

GS1 toteuttaa ruoka-alan toimijoiden kanssa kehitysprojektin, jossa laaditaan ruokaketjun yhteinen tietomalli vastuullisuustietojen välittämiseksi. Kysyimme kehitysprojektin ensimmäisessä työpajassa muutamilta osallistujilta heidän odotuksistaan projektin tuloksia kohtaan.

Ruoan vastuullisuuden tietomallin kehittämisprojektin ensimmäinen työpaja on nyt takana päin. Kokosimme videolle päivän tunnelmia.

Food Data Finland -kasvumoottorihankkeen tavoitteena on lisätä Suomen ruokaketjun kilpailukykyä ja kasvattaa vientiä. Globaalien trendien aiheuttamat paineet ruokaketjun muutoksille ovat suuret, mutta myös käännettävissä uusiksi liiketoimintamahdollisuuksiksi. Tämä edellyttää ketjun toimijoiden yhteistyötä, kustannustehokkaita datapohjaisia ratkaisuja ja kuluttajatottumusten parempaa ennakointia.