EU-lainsäädännön uudet asetukset ja direktiivit tulevat koskemaan muun muassa dataa ja vihreää siirtymää: miten data saadaan hyötykäyttöön, miten rahoitusta ohjataan kestävyystavoitteita tukeviin hankkeisiin ja yrityksiin, miten vastuullisuudesta raportoidaan entistä tarkemmin ja niin edelleen. Asiasta käytiin mielenkiintoisia keskusteluita Food Data Finlandin päätapahtumassa Food Data Summitissa huhtikuussa. Ministeriöiden edustajien, dataosaajien sekä ruokaketjun toimijoiden näkemys oli selvä: datan merkitys ruokaketjussa tulee kasvamaan, mutta tarjoaa samalla myös valtavasti mahdollisuuksia koko ruokaketjun kasvulle. Ja mikä tärkeintä: tätä työtä ei kannata tehdä yksin.
Vaikka tulevan lainsäädännön tarkat vaatimukset eivät vielä ole selvillä, on jo tiedossa, että tarvitaan lisää dataa moniin eri tarkoituksiin. Esimerkiksi metsäkatoasetus odottaa vielä tarkempaa sisältöä, mutta on selvää, että dataa tarvitaan laajasti.
EU-taksonomian tavoitteena on ohjata rahoitusta ympäristön kannalta kestäviin kohteisiin. Rahoituksen hakijoiden on pystyttävä todentamaan tavoitteensa mittareilla, jotta rahoitus voidaan myöntää. Asetus koskee ensin isoja, mutta myöhemmin jollain tasolla myös pienempiä toimijoita. Rahoituksen saamiseksi tarvitaan siis lisää dataa. Toisaalta tämän myötä ruokaketjussa tehty hyvä työ saadaan paremmin näkyville ja antaa siten vastuullisille yrityksille kilpailuetua.
EU:n vihreän siirtymän lainsäädäntökokonaisuudella halutaan varmistaa muun muassa, että markkinoille lasketaan ainoastaan vastuullisesti tuotettuja tuotteita, tuotteet ovat kierrätettävissä ja niistä löytyy riittävästi tietoa varmistamaan kiertotalouden toteutuminen. Kestävyysraportointidirektiivi (CSRD) ohjaa yrityksiä raportoimaan vastuullisuudestaan ja sen kehittymisestä. Datasäädökset puolestaan ohjaavat datan jakamiseen, poikkisektoriaalisuuteen ja yhdisteltävyyteen.
Lisäksi EU-lainsäädäntö tulee antamaan kuluttajille enemmän oikeuksia ja siten yrityksille enemmän velvoitteita. Kuluttajien tarpeet ja odotukset yksilöllistyvät entisestään, mikä edellyttää tuotteiden räätälöintiä. Ja miten toimijat koko ketjussa saavat tavoitettua kuluttajat? Tähänkin digitalisaatio tarjoaa mahdollisuuksia.
Ruokaketjussa tuotetaan jo valtavasti dataa. Valitettavasti se on yleensä käytössä vain organisaatioiden omissa siiloissa, sellaisessa muodossa, ettei sitä saada siirrettyä helposti eteenpäin. Nykyisen ja tulevan sääntelyn vaatiman datan hyödyntäminen tarjoaisi kuitenkin valtavasti mahdollisuuksia ruokaketjun kasvulle ja kannattavuudelle. Uudet markkinat, liiketoimintamallit, tapa tavoittaa kuluttajat ja välittää tarkempaa tietoa tuotteista – kaikki tämä olisi mahdollista.
Tulevan lainsäädännön vaatimusten varmistamiseksi, rahoituksen mahdollistamiseksi ja kuluttajien miellyttämiseksi tarvitsemme lisää dataa. Tätä työtä ei kannata tehdä yksin, sillä muuten päädymme tekemään kalliita erillisratkaisuja, jotka eivät ole keskenään yhteensopivia. Yhteistyössä voimme tehdä datasta taakan sijaan voimavaran.
Haluatko sinäkin mukaan kehittämään datanhallinnasta kilpailukykyä ja uusia liiketoiminnan mahdollisuuksia? Liity mukaan Food Data Finlandin jäsenverkostoon!
