Esimerkki tietokonejohtojen liitinten standardointitarpeesta on helppo ymmärtää, sillä jos jokaiselle tietokoneelle tarvittaisiin erilaiset johdot, täyttyisivät kodit ja työpaikat vähitellen lukuisista piuhoista. Datan ja tiedonvälityksen standardoinnin tarve taas on vaikeampi hahmottaa. Siksi haluan esitellä teille kaksi kuvaa, jotka ovat yksinkertaisia, mutta kuvastavat hyvin sitä, mitä hankkeessa tavoittelemme yhdessä, mitä standardoitu data tarkoittaa ja miksi se on tärkeää.
Alla oleva kuva kuvaa sitä, millainen tiedon sekamelska syntyy, kun yrityksen jokainen tavarantoimittaja toimittaa esimerkiksi vastuullisuuteen liittyvää dataa eri tavalla ja eri muodoissa. Jos vielä jokainen asiakas haluaa saman datan eri muodoissa, vaatii se yritykseltä kohtuuttoman paljon lisätyötä ilman minkäänlaista hyötyä. Lisäksi tätä ei-standardoitua dataa on hankala valjastaa yrityksen hyötykäyttöön, kun se ei sellaisenaan taivu luotettavaksi raportoinnin tai analyysin raaka-aineeksi.
Seuraavassa kuvassa on standardoidun datan yksinkertainen malli. Ihanan yksinkertainen ylempään kuvaan verrattuna, eikö totta? Jos jatkamme vastuullisuusdatan esimerkillä, tämä tarkoittaa, että tavarantoimittajat toimittavat yhdessä muodossa datan yritykselle, ja data siirtyy samassa muodossa jalostettuna eteenpäin ketjussa. Tämä malli voi toimia ainoastaan, jos yhdessä määrittelemme sen muodon, millä haluamme tietoa vastaanottaa ja välittää. Tähän tarvitsemme yhteistyötä ja projekteja.
Toimitusketjussa kulkeva data saadaan valjastettua tehokkaimmin käyttöön, kun se on standardoitua. Jokainen voi tehdä tämän omassa järjestelmässään tai jopa excelissä, mutta yhteinen muoto tarvitaan.
Kuten aikoinaan noin 50 vuotta kaupan alalla sovittiin viivakoodien käyttöönotosta, nyt datan aikakaudella tarvitsemme vastaavia yhteisiä linjauksia, jotta data saadaan palvelemaan ruokaketjua, eikä päin vastoin.
