Kysymyksiä ja vastauksia kehitysprojekteista
Mikä on kehitysprojektien rooli Food Data Finland -hankkeessa?
Food Data Finlandin tarkoitus on tuoda konkretiaa ruokaketjun datayhteistyöhön, ja konkretia syntyy kehitysprojektien kautta. Hankkeen alla ne muodostavat toisiaan täydentävän kokonaisuuden – suuremman hyödyn kuin erillisprojektien osien summan. Kehitysprojektit synnyttävät toimialalle skaalattavaa kilpailukykyä. Toisaalta hankkeen jäsenet pääsevät ensimmäisten joukossa hakemaan projektien tuloksista itselleen kilpailuetua.
Millaisia kehitysprojekteja hankkeessa tehdään?
Hankkeen kehitysprojektien pääfokuksen tulee olla datassa. Niiden tulee myös tukea hankkeen tavoitetta kasvattaa Suomen ruokaketjun kansainvälistä kilpailukykyä avoimiin, yhteensopiviin ja globaaleihin standardeihin perustuvan datan avulla. Ketjun läpinäkyvyyden parantaminen, datan jakamisen helppous ja tietojen yhdisteltävyyden edistäminen tulee myös huomioida.
Mitä kehitysprojektilta edellytetään?
Kehitysprojektin tulee tukea hankkeen tavoitteita ja ruokaketjun kokonaisvaltaista kehittämistä. Projetista tulee olla tunnistettavissa ruokaketjun datan hyödyntämistä edistäviä elementtejä, kuten ketjun läpinäkyvyyden parantaminen, datan jakamisen helppous ja tietojen yhdisteltävyyden edistäminen.
Projektit tulee toteuttaa yhteistyössä eri toimijoiden kesken, eli yritys ei voi toteuttaa hankkeen kehitysprojektia yksin. Esimerkiksi Business Finlandin co-innovation-rahoituksen edellytyksenä on, että projektissa on mukana tutkimusorganisaatio sekä useampi yritys. Jos projektille haetaan Business Finlandin rahoitusta, tarvitaan myös yritysten omarahoitusosuus.
Edellytetäänkö, että kehitysprojekti saa rahoitusta Business Finlandilta?
Food Data Finland on osittain Business Finlandin rahoittama kasvumoottorihanke, joka mahdollistaa yhteiskehitysprojekteille rahoitusta. Toisaalta hankkeessa voi toteuttaa kehitysprojekteja myös ilman Business Finlandin rahoitusta.
Lue lisää: Hae rahoitusta
Miten kehitysprojekteihin pääsee mukaan?
Hankkeen jäsenverkostoon kuuluva toimija voi itse ehdottaa projektiaihiota ja kerätä muista yrityksistä, tutkimuslaitoksista ja järjestöistä koostuvan projektiryhmän. Toisaalta toimijat voivat liittyä mukaan muiden aloittamaan projektiin, jos projektiryhmä niin päättää.
Miten ideasta syntyy Food Data Finlandin kehitysprojekti?
Ensin tulee laatia alustava projektisuunnitelma ja keskustella siitä hankkeen koordinaattorin kanssa. Valmis suunnitelma esitellään hankkeen johtoryhmälle, joka päättää, suositteleeko se projektin liittämistä osaksi Food Data Finlandia. Lopuksi projektisuunnitelma viimeistellään ja tarvittaessa haetaan Business Finlandilta rahoitusta.
Lue lisää: Ideasta kehitysprojektiksi
Miten kehitysprojekti rahoitetaan?
Kehitysprojekti voi hakea Business Finlandin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitusta. Business Finlandin rahoitusosuus projekti-ideoille on tyypillisesti 40–70 % (avustus 40–50 %, laina 50–70 %). Organisaatioilla on lisäksi oltava oma sisäinen päätös omarahoitusosuuksien varaamisesta projektin toteuttamiseen.
Hankkeessa voi toteuttaa kehitysprojekteja myös ilman Business Finlandin rahoitusta.
Miten kehitysprojekti organisoidaan?
Kehitysprojekti-idean esittäjä voi toimia itse projektinvetovastuullisena tai vetäjä voidaan valita toisesta organisaatiosta. Hankkeen koordinaattori voi tukea projektien esittelyssä verkoston muille jäsenille, mutta ei osallistu päätöksiin projektiorganisaation muodostamisessa.
Mikä on Food Data Finlandin koordinaattorin eli GS1:n rooli kehitysprojektissa?
GS1 tarjoaa projektiaihion esittäjälle tukea rahoitushakemuksen hienosäätöön ja välineet sen esittelyyn muulle verkostolle sekä hankkeen johtoryhmälle.
GS1 Finland toteuttaa myös itse Food Data Finlandin kehitysprojekteja. Projektin johtamisen lisäksi GS1:n rooli on toimia niissä toimitusketjun datan standardien asiantuntijana.
Mikä on Food Data Finlandin johtoryhmän rooli kehitysprojektissa?
Food Data Finland -hankkeen johtoryhmä toimii kehitysprojektiaihioiden arviointiroolissa. Ryhmä arvioi, sopiiko ehdotettu projektiaihio hankkeen tavoitteisiin. Kun johtoryhmä puoltaa ehdotettua projektiaihiota, sillä on suurempi mahdollisuus saada myönteinen Business Finlandin rahoituspäätös. Johtoryhmä ei itse tee rahoituspäätöstä.
Kehitysprojektiorganisaatio voi halutessaan raportoida säännöllisesti projektin edistymisestä johtoryhmälle.
Miltä osin kehitysprojektin ja sen tulosten on oltava julkisia?
Kehitysprojektin tulosten julkisuudesta sovitaan erikseen projektiorganisaation ja sen rahoittajaosapuolten (esim. Business Finlandin) kesken. Tyypillisesti julkiset rahoittajat edellyttävät jonkinasteista tulosten julkaisemista, mutta yksityiskohdista sovitaan aina tapauskohtaisesti.