Kysymyksiä ja vastauksia kehitysprojekteista

Food Data Finlandin tarkoitus on tuoda konkretiaa ruokaketjun datayhteistyöhön, ja konkretia syntyy kehitysprojektien kautta. Verkostossa ne muodostavat toisiaan täydentävän kokonaisuuden – suuremman hyödyn kuin erillisprojektien osien summan. Kehitysprojektit synnyttävät toimialalle skaalattavaa kilpailukykyä. Toisaalta verkoston jäsenet pääsevät ensimmäisten joukossa hakemaan projektien tuloksista itselleen kilpailuetua.

Food Data Finlandin kehitysprojektien pääfokuksen tulee olla datassa. Niiden tulee myös tukea verkoston tavoitetta kasvattaa Suomen ruokaketjun kansainvälistä kilpailukykyä avoimiin, yhteensopiviin ja globaaleihin standardeihin perustuvan datan avulla. Ketjun läpinäkyvyyden parantaminen, datan jakamisen helppous ja tietojen yhdisteltävyyden edistäminen tulee myös huomioida.

Kehitysprojektin tulee tukea Food Data Finlandin tavoitteita ja ruokaketjun kokonaisvaltaista kehittämistä. Projetista tulee olla tunnistettavissa ruokaketjun datan hyödyntämistä edistäviä elementtejä, kuten ketjun läpinäkyvyyden parantaminen, datan jakamisen helppous ja tietojen yhdisteltävyyden edistäminen.

Projektit tulee toteuttaa yhteistyössä eri toimijoiden kesken, eli yritys ei voi toteuttaa verkoston kehitysprojektia yksin. Esimerkiksi Business Finlandin co-innovation-rahoituksen edellytyksenä on, että projektissa on mukana tutkimusorganisaatio sekä useampi yritys. Jos projektille haetaan Business Finlandin rahoitusta, tarvitaan myös yritysten omarahoitusosuus.

Verkostossa voi toteuttaa kehitysprojekteja myös ilman Business Finlandin rahoitusta.

Lue lisää: Hae rahoitusta

Food Data Finlandin jäsenverkostoon kuuluva toimija voi itse ehdottaa projektiaihiota ja kerätä muista yrityksistä, tutkimuslaitoksista ja järjestöistä koostuvan projektiryhmän. Toisaalta toimijat voivat liittyä mukaan muiden aloittamaan projektiin, jos projektiryhmä niin päättää.

Ensin tulee laatia alustava projektisuunnitelma ja keskustella siitä verkoston koordinaattorin kanssa. Valmis suunnitelma esitellään verkoston johtoryhmälle, joka päättää, suositteleeko se projektin liittämistä osaksi Food Data Finlandia. Lopuksi projektisuunnitelma viimeistellään ja tarvittaessa haetaan Business Finlandilta rahoitusta.

Lue lisää: Ideasta kehitysprojektiksi

Kehitysprojekti voi hakea Business Finlandin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitusta. Business Finlandin rahoitusosuus projekti-ideoille on tyypillisesti 40–70 % (avustus 40–50 %, laina 50–70 %). Organisaatioilla on lisäksi oltava oma sisäinen päätös omarahoitusosuuksien varaamisesta projektin toteuttamiseen.

Verkostossa voi toteuttaa kehitysprojekteja myös ilman Business Finlandin rahoitusta.

Kehitysprojekti-idean esittäjä voi toimia itse projektinvetovastuullisena tai vetäjä voidaan valita toisesta organisaatiosta. Food Data Finlandin koordinaattori voi tukea projektien esittelyssä verkoston muille jäsenille, mutta ei osallistu päätöksiin projektiorganisaation muodostamisessa.

GS1 tarjoaa projektiaihion esittäjälle tukea rahoitushakemuksen hienosäätöön ja välineet sen esittelyyn muulle verkostolle sekä verkoston johtoryhmälle.

GS1 Finland toteuttaa myös itse Food Data Finlandin kehitysprojekteja. Projektin johtamisen lisäksi GS1:n rooli on toimia niissä toimitusketjun datan standardien asiantuntijana.

Food Data Finlandin johtoryhmä toimii kehitysprojektiaihioiden arviointiroolissa. Ryhmä arvioi, sopiiko ehdotettu projektiaihio verkoston tavoitteisiin. Kun johtoryhmä puoltaa ehdotettua projektiaihiota, sillä on suurempi mahdollisuus saada myönteinen Business Finlandin rahoituspäätös. Johtoryhmä ei itse tee rahoituspäätöstä.

Kehitysprojektiorganisaatio voi halutessaan raportoida säännöllisesti projektin edistymisestä johtoryhmälle.

Kehitysprojektin tulosten julkisuudesta sovitaan erikseen projektiorganisaation ja sen rahoittajaosapuolten (esim. Business Finlandin) kesken. Tyypillisesti julkiset rahoittajat edellyttävät jonkinasteista tulosten julkaisemista, mutta yksityiskohdista sovitaan aina tapauskohtaisesti.