Moni suomalainen toimija sekä elintarvikeketjussa että muillakin toimialoilla on seurannut EU:n metsäkatoasetuksen toimeenpanon etenemistä: on yritetty ymmärtää ja tulkita, millaista tietoa tarvitaan, mitä se kullekin toimijalle tarkoittaa, ja miten uudet tiedonvälittämisen tarpeet ratkotaan. Asetuksen tavoitteet ovat varmastikin kaikkien mielestä hyvät ja tarpeelliset, mutta asetus ja sen vaatimukset aiheuttavat myös paljon huolta.
Asetus vaatii toimijoilta paljon, ja paljon on vielä epäselvääkin. Lainsäädännön valmistelutyö etenee, mutta sen valmistumista emme voi jäädä odottamaan. Muuten olemme myöhässä. Lähdemmekin Food Data Finland -kasvumoottorihankkeessa yhteistyössä yritysten kanssa palanen kerrallaan ratkomaan asetukseen liittyviä vaatimuksia: uusia tietotarpeita, datan arkkitehtuuria ja tiedon välittämisen mahdollisuuksia.
Miksi tätä kannattaa ratkoa yhteistyössä? Pahimmassa skenaariossa jokainen toimija joutuisi mm. tavaamaan asetuksen vaatimukset yksin, määrittelemään uudet datapisteet, katsomaan itse kaikki organisaatioonsa liittyvät prosessit ja osapuolet, sekä selvittämään, mitä ja missä muodossa asiakkaat tiedot haluavat. Yhteistyöllä rakennamme yhteisen ymmärryksen, miten asetuksen edellyttämän tiedon kulku voitaisiin toimitusketjussa yhdessä toteuttaa tehokkaasti.
Projektin avulla saadaan ratkottua metsäkatoasetuksen tuomat vaateet, mutta projektista on hyötyä myös laajemmin. Saamme rakennettua uusista datapisteistä ja toimintamalleista kyvykkyyksiä yrityksille myös myöhempiin tarpeisiin, jotka liittyvät alkuperään, erätietoon tai jäljitettävyystiedon tehokkaaseen siirtämiseen.
