Datan merkitys elintarvikealan liiketoiminnassa kasvaa nopeasti. Uudet EU-vaatimukset, vastuullisuusraportointi, toimitusketjujen digitalisoituminen ja asiakkaiden odotukset läpinäkyvyydestä edellyttävät tarkempaa, todennettavampaa ja yhteentoimivampaa tietoa. Samalla yritysten IT-järjestelmien ja datarakenteiden rooli korostuu. Yksi asia on kuitenkin tärkeää ymmärtää: Yrityksen omat tietomallit eivät ole kilpailuetu. Usein ne ovat jopa este toiminnan kehittämiselle.
Kun oma tietomalli kääntyy itseään vastaan
Tietomalli on kuvaus siitä, millaista dataa jossakin kokonaisuudessa tarvitaan, miten data on järjestetty ja miten eri datat liittyvät toisiinsa. Moni yritys ajattelee toimintansa olevan niin erityistä, että se tarvitsee järjestelmiinsä täysin oman datarakenteen. Ajatus on ymmärrettävä, mutta käytännössä seuraukset ovat usein päinvastaisia kuin toivotaan.
Yrityksen oma tietomalli:
- ei toimi muiden toimijoiden (usein ei myöskään muiden sisäistenkään) järjestelmien kanssa, jolloin tiedonvaihto ketjussa hankaloituu
- hidastaa digikehitystä, kun räätälöinti vie resursseja kaikesta muusta
- vaatii monimutkaisia integraatioprojekteja toisten järjestelmien kanssa
- ei pysy regulaation muuttuvien vaatimusten tasalla
- heikentää datan laatua, jos kukaan ei ylläpidä mallia systemaattisesti.
Oma tietomalli ei siis erottele yritystä kilpailijoista. Se vain monimutkaistaa arkea ja kasvattaa kustannuksia.
Pk-yrityksiltä ei voi eikä pidä odottaa kaikkea
Erityisesti pk-yrityksille ajatus omien tietomallien rakentamisesta on kohtuuton. Tietomallinnus ei ole vain tekninen harjoitus, vaan vaatii ymmärrystä tiedon merkityksistä, järjestelmistä, integraatioista, toimialasta ja sääntelystä, sekä kykyä katsoa koko ruokaketjua, ei vain omaa yritystä.
Yrityksen resurssit on järkevämpää suunnata siihen, mikä aidosti luo kilpailuetua: tuotteisiin, laatuun, tehokkuuteen ja asiakasarvoon. Tietomallit eivät ole ruokaketjun ydintoimintaa, vaan datan perusinfrastruktuuria.
Tietomallit ovat yhteistä infrastruktuuria
Tietomalli vastaa yksinkertaiseen mutta ratkaisevaan kysymykseen: Miten tieto kuvataan niin, että kaikki ymmärtävät sen samalla tavalla?
Tämä ei ole yrityskohtaista kilpailukenttää, vaan yhteinen perusinfrastruktuuri, kuten sähköverkko tai tieverkko. Jos jokainen yritys rakentaa oman versionsa, toimitusketjun tiedonkulku pirstaloituu, ja jokainen maksaa enemmän. Siksi tietomallien tulee olla yhteisiä, avoimia, kansainvälisesti sovittuja ja jatkuvasti ylläpidettyjä. Niiden on toimittava kaikkialla ketjussa, yli organisaatio- ja järjestelmärajojen.
Yhteiset mallit ovat jo olemassa ja niitä kehitetään edelleen
Food Data Finlandissa rakennetaan koko ruokaketjun yhteisiä tietomalleja ja toimintatapoja. Ne on tehty käytännön tarpeista käsin ja vastaamaan myös tulevia EU-vaatimuksia.
Yritykselle hyödyt ovat konkreettisia: tieto liikkuu ketjussa ilman raskaita räätälöintejä, tuotteet ja prosessit kuvataan muiden toimijoiden kanssa yhteensopivasti, vastuullisuusraportointi helpottuu ja järjestelmäkehitys nopeutuu. Samalla virheet ja päällekkäinen työ vähenevät.
Viesti on selkeä: yrityksen ei tarvitse – eikä kannata – kehittää omaa tietomallia. Valmiit ja ylläpidetyt ratkaisut ovat jo olemassa.
Mitä yrityksen kannattaa tehdä nyt?
- Käytä resurssit datan hyödyntämiseen, älä sen rakenteen keksimiseen.
- Keskity datan laatuun ja tiedon kulkuun. Ne ovat todellisia kilpailuetuja.
- Kytke data liiketoimintatavoitteisiin, älä IT:n sisäisiin ratkaisuihin.
- Hyödynnä Food Data Finlandin yhteiskehitystä. Valitse ketjun yhteiset rakenteet ja tunnisteet.
Tutustu esimerkiksi seuraavien yhteiskehitysprojektien tuotoksiin:
