GS1 Finland on käynnistänyt yhdessä Atrian, Fazerin, HKScanin, Keskon, Kespron, Meira Novan, SOK:n ja Valion kanssa kehitysprojektin, joka pyrkii käytännön tasolla ratkomaan EU:n metsäkatoasetuksen ruokaketjulle asettamia uusia tietovaateita. Yhteistyöllä haetaan kustannustehokasta ratkaisua, joka tukee Suomen ruokaketjun toimijoiden vastuullista toimintaa ja kilpailukykyä.
– Asetuksen myötä ruokaketjun yritykset kohtaavat aivan uudenlaisia vaatimuksia tiedon keräämisessä ja jakamisessa. Tietoa tarvitaan tuotteen alkutuotannosta lähtien ja joissain tapauksissa jopa tuotantoerän tasolla. Kehitysprojekti vastaa alan kutsuun kehittämällä malleja, joilla tarvittavat tiedot saadaan kerättyä ja jaettua tehokkaasti ja rakenteeltaan yhdenmukaisesti tietoa tarvitsevien toimijoiden kesken, projektipäällikkönä toimiva GS1:n Miia Salonen sanoo.
Kehitysprojekti on osa GS1:n koordinoimaa Food Data Finland -kasvumoottorihanketta.
EU:n metsäkatoasetuksen tavoitteena on minimoida EU:n aiheuttamaa maailmanlaajuista metsäkatoa, metsien tilan heikkenemistä ja siihen liittyvää ilmastonmuutosta. Asetuksessa määritellään metsäkatoriskituotteiksi kahvi, kaakao, soija, palmuöljy, naudanliha, puu- ja paperituotteet sekä kumi. Yritysten tulee jatkossa pystyä osoittamaan, ettei näiden tuotteiden tuotantoketjussa ole tuhoutunut metsää enää vuoden 2020 joulukuun jälkeen.
– Suomen elintarviketeollisuus jalostaa ja tuottaa vuosittain miljoonia tuotteita, jotka sisältävät metsäkatoasetuksen piiriin kuuluvia raaka-aineita. Jotta yritykset voivat toimia lain edellytysten mukaisesti ja sen vaatimassa aikataulussa, on meillä kiire määrittää, miten lakia käytännössä sovelletaan, Miia Salonen sanoo.
Metsäkatoasetus astui voimaan 29.6.2023. Lainsäädännössä on 18 kuukauden siirtymäaika, joka päättyy 31.12.2024. Pienillä yrityksillä ja mikroyrityksillä siirtymäaika on 24 kuukautta.
Nyt kehitettävillä yhteisillä ratkaisuilla halutaan välttää yrityskohtaisten ja päällekkäisten järjestelmien rakentamisen ja ylläpidon kustannuksia. Projekti myös huomioi tiedonkulun skaalautumisen muita voimaantulevia lainsäädännön vaatimuksia ajatellen. Tämä parantaa toimijoiden valmiuksia vastata nopeasti muuttuvaan lainsäädäntöön.
– Tavoitteenamme on mahdollistaa tietojen yhdenmukainen digitaalinen jakaminen arvoketjussa nykyistä laajemmalle. Elintarviketeollisuuden ja kaupan välillä on jo vakiintuneita tiedonkulun toimintamalleja, mutta nyt tarkoituksena on ulottaa se myös alkutuotantoon. Toisaalta metsäkatoasetus ohjaa meitä tarkastelemaan tuotantoeräkohtaisia tuotetietoja, mikä myös on uutta. Kun nyt luomme yhteiset mallit, ovat ne myöhemmin laajennettavissa muihin EU:n lainsäädäntötsunamin tuomiin tietovaateisiin, Miia Salonen toteaa.
Food Data Finland -hankkeen jäsenyritykset sekä projektin päätyttyä myös metsäkatoasetuksen vaikutuspiirissä olevien muiden toimialojen toimijat voivat vapaasti käyttää projektin tuotoksia omassa liiketoiminnassaan.
