Epical Finland Oy laati Food Data Finland -hankkeelle selvityksen, jonka tavoitteena oli muodostaa kattava kokonaiskuva Suomen ruokaketjun tietoarkkitehtuurista alkutuotannosta kauppaan asti sekä vahvistaa ymmärrystä ruokaketjussa kulkevan tiedon laadusta, sijainnista ja käyttötarkoituksesta.
Aiheen laajuuden vuoksi selvityksen rajaus tehtiin Ruoan vastuullisuuden tietomallin kehitysprojektissa tunnistettuihin vastuullisuustietoihin: alkuperä-, pakkausmateriaali-, sertifikaatti- ja hiilijalanjälkitietoihin. Lisäksi tarkastelu kohdistettiin alkutuotantoon ja suurimpiin tuoteryhmiin: kasviksiin, lihaan, maitoon ja viljaan.
– Hankkeessa muutama vuosi sitten laadittu Ruoan vastuullisuuden tietomalli tarjosi luontevan viitekehyksen selvitykselle. Sen avulla pystyimme tarkastelemaan juuri niitä tietoja, joilla on keskeinen rooli ruoan vastuullisuuden ja erityisesti lainsäädännön näkökulmasta, Food Data Finlandin hankepäällikkö Satu Hulkkonen kertoo.
Selvitys osoittaa, että ruokaketjussa tuotetaan ja kerätään jo runsaasti tietoa erityisesti ruokaturvallisuuden, tukihakemusten ja viranomaisvaatimusten tarpeisiin. Tiedonhallinnan rakenteet ja käytännöt vaihtelevat kuitenkin merkittävästi tuoteryhmittäin ja ketjun eri osissa, mikä vaikeuttaa tiedon laajempaa hyödyntämistä ketjun yli.
Keskeinen havainto on, että vaikka alkuperätiedon hallinta on monin paikoin hyvällä tasolla, tiedon hyödynnettävyys esimerkiksi vastuullisuusraportoinnissa tai datatalouden ratkaisuissa on toistaiseksi rajallista. Vastuullisuuden kannalta keskeiset tiedot eivät tällä hetkellä kulje systemaattisesti tuotteen mukana, vaan niiden yhdistäminen vaatii usein erillistä selvitystyötä ja yhteistyötä useiden toimijoiden välillä.
– Selvitys nostaa esiin myös sen, että tiedonvaihto perustuu pitkälti toimijakohtaisiin järjestelmiin ja rajapintoihin. Yhteisten tunnisteiden, nimikkeiden ja rakenteiden puute heikentää tiedon yhteentoimivuutta ja tekee kokonaiskuvan muodostamisesta haastavaa, Satu Hulkkonen toteaa.
Epicalin asiantuntijoiden mukaan ruokaketjun datan liikkuvuuden sujuvoittaminen edellyttää erityisesti kolmen osa-alueen kehittämistä: standardointia, tietoarkkitehtuuria ja rajapinta-arkkitehtuuria. Yhteiset määrittelyt, tunnisteet ja rakenteet ovat edellytys sille, että tieto voi liikkua sujuvasti toimijalta toiselle ja olla hyödynnettävissä yli tuotantoketjun.
Ilman yhteistä näkemystä siitä, miten tieto on rakennettu ja jaettavissa, datan hyödyntäminen jää helposti toimija- ja järjestelmäkohtaiseksi. Tietoarkkitehtuurin tarkastelu koko ruokaketjun näkökulmasta auttaa tunnistamaan, missä tieto syntyy, miten sitä ylläpidetään ja millä periaatteilla sitä voidaan jakaa eteenpäin rajapintojen kautta.
– Näkemyksemme mukaan suurimmat haasteet liittyvät siihen, miten data saadaan aidosti käyttöön yli tuotantoketjun. Alkuperäketjun käytettävyys, tietomassojen rajautuminen anonymisoidun raportoinnin ulkopuolelle sekä yhteisten tunnisteiden puute hidastavat kehitystä. Samalla tarvitaan ruokaketjun yhteinen näkemys siitä, millaista datataloutta tukevaa tietoa ketjussa on ja miten sitä voidaan tuoda saataville, Epical Finlandin Principal Consultant Johannes Almiala sanoo.
