Metsäkatoasetukseen valmistautuminen paljasti datavirroissa merkittäviä pullonkauloja erityisesti nautasektorilla.
Suomalaisen ruokaketjun kilpailukyky ja EU-sääntelyn lisääntyvät datavaatimukset edellyttävät uutta tapaa valmistella ja toimeenpanna lainsäädäntöä. Yritysten on voitava valmistautua uusiin vaatimuksiin ajoissa, ja tämä edellyttää, että datatarpeet ja datavirrat huomioidaan jo lainsäädännön valmisteluvaiheessa. Yhteentoimiva ja skaalautuva datainfrastruktuuri keventää hallinnollista taakkaa ja parantaa datan hyödynnettävyyttä koko ruokaketjussa.
Selvityksen mukaan dataratkaisuja rakennetaan tällä hetkellä usein säädöskohtaisesti, mikä johtaa pirstaleisiin ratkaisuihin, päällekkäiseen työhön ja ylimääräisiin kustannuksiin koko ruokaketjussa.
– Yritykset joutuvat tekemään manuaalista työtä ja rakentamaan rinnakkaisia ratkaisuja, vaikka merkittävä osa tarvittavista tiedoista on jo olemassa viranomaisrekistereissä. Lisäksi tiukka aikataulu ja epäselvät datavaatimukset vaikeuttavat lainsäädännön vaatimuksiin valmistautumista: järjestelmä- ja prosessikehitystä ei voida käynnistää ennen kuin viranomaislinjaukset ovat yrityksille riittävän selkeitä, Elintarviketeollisuusliiton Johtava asiantuntija Riikka Korolainen sanoo.
Yhdeksän suositusta julkisen ja yksityisen sektorin datayhteistyön vahvistamiseksi
Selvityksen keskeisenä tuloksena on laadittu yhdeksän suosituksen kokonaisuus, jonka tavoitteena on vahvistaa julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä sääntelyn valmistelussa ja toimeenpanossa. Suosituksissa korostuvat datanhallinnan huomioiminen lainsäädännön valmistelussa, yhteistyörakenteiden vahvistaminen sekä pysyvän koordinaatioryhmän perustaminen.
– Metsäkatoasetuksen toimeenpanosta saadut opit osoittavat, että ilman varhaista yhteistyötä ja yhteistä kokonaiskuvaa datavirroista yritykset joutuvat tekemään merkittäviä investointeja epävarmuuden vallitessa. Hyvin rakennettu yhteistyö mahdollistaa sen, että sääntelyn tavoitteet saavutetaan samalla, kun hallinnollinen taakka kevenee ja dataratkaisut tukevat myös tulevaa sääntelyä, Ruokaviraston Johtava asiantuntija Niina Pajalin-Myllynen toteaa.
Tavoitteena kertaalleen syötetty tieto ja mahdollisimman automaattinen datavirta
Selvityksen laatineet tahot peräänkuuluttavat siirtymistä kohti dataekosysteemiä palvelevaa, skaalautuvaa ja kansainvälisesti yhteentoimivaa datainfrastruktuuria, jossa tieto kerätään vain kerran ja virtaa automaattisesti luoden arvoa kaikille sidosryhmille. Kansainvälisten standardien ja olemassa olevan datan hyödyntäminen yhteisiä tarpeita tukeviksi ovat tässä keskeisiä.
– Yrityksille datatehokkuus on strateginen kilpailuetu: se vähentää manuaalista työtä, ehkäisee päällekkäisiä tietopyyntöjä ja parantaa vastuullisuus- ja jäljitettävyysvalmiuksia. Kun dataan liittyvät vaatimukset tunnistetaan ajoissa ja ratkaisut rakennetaan koko ruokaketjun yhteistyössä, voidaan luoda perusta yhteentoimivalle ja kilpailukykyiselle ruokajärjestelmälle, GS1 Finlandin Hankepäällikkö Satu Hulkkonen painottaa.
Selvitys on esitelty maa- ja metsätalousministeriölle, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitolle sekä Päivittäistavarakauppa ry:lle. Yhteisissä keskusteluissa on korostunut tarve varmistaa, että suositukset huomioidaan ruokastrategian toimeenpanossa sekä ruoka-alan datatalousselvityksessä.
Lataa selvitys täältä
Lisätiedot
Ruokavirasto
Elintarviketeollisuusliitto ry
GS1 Finland
