Globaaleihin standardeihin perustuvan datan avulla voidaan suomalaisen tuotteen vastuullisuudesta viestiä maatiloilta aina kansainvälisille kuluttajille saakka. Suomen ruokaketjun kilpailukyvyn kasvattamiseksi GS1 toteuttaa alan toimijoiden kanssa kehitysprojektin, jossa laaditaan ruokaketjun yhteinen tietomalli vastuullisuustietojen välittämiseksi. Lopputuloksena syntyy alan yhteinen määritys siitä, millaista vastuullisuuteen liittyvää dataa ja missä muodossa sitä ketjussa kerätään ja jaetaan.
– Kehitysprojektissa huomioimme ruokaketjun eri toimijoiden näkemykset. Haastattelujen ja työpajojen avulla määritämme ja valitsemme yhdessä ne tuotteiden vastuullisuustiedot, jotka helpottavat kuluttajien ostopäätöksiä sekä hyödyttävät yritysten liiketoimintaa. Pyrimme löytämään vastuullisuusnäkökulmia, joista on kehitettävissä Suomelle kansainvälistä kilpailukykyä, kehitysprojektin projektipäällikkönä toimiva GS1:n avainasiakaspäällikkö Anu Lahdenperä sanoo.
– Lisäksi yhteiskehitysprojektimme tehtävänä on laatia koko toimialalle tiekartta, miten ruoan vastuullisuuden tietomallin käyttöön siirryttäisiin. Sen tarkoitus on toimia ruokaketjun yrityksille työvälineenä muutosten viemiseksi käytäntöön, hän jatkaa.
Kehitysprojekti on osa GS1:n koordinoimaa Food Data Finland -kasvumoottorihanketta, jonka tarkoitus on kehittää dataa hyödyntävää ruokaketjua sekä edistää sitä kautta korkean lisäarvon tuotteiden ja palveluiden innovaatioita. Projektissa on mukana edustajat kasvumoottorihankkeen perustajayrityksistä sekä erityisasiantuntijoita. Sen on suunniteltu valmistuvan maaliskuussa 2023.
Kaikki hyötyvät yhdenmukaisesta datasta
Ruoan vastuullisuuden tietomallin käyttöönotosta hyötyvät niin yritykset kuin kuluttajatkin. Suomen ruokaketjun kansainvälinen kilpailukyky kasvaa, kun tuotteiden vastuullisuustiedot ovat todennettavissa ja jäljitettävissä yhdenmukaisen datan avulla. Yritykset voivat hyödyntää ketjun tietoa ruoan vastuullisuudesta omassa toiminnassaan, kehittää kuluttajalähtöisempää valikoimaa sekä varautua kiristyviin lainsäädännön vaatimuksiin. Kuluttajat pääsevät tekemään vastuullisuuteen pohjautuvia valintoja ja vertailuja tuotteiden ja tuoteryhmien välillä.
– Kun vastuullisuustiedot kerätään ja jaetaan eri toimijoiden välillä standardoidussa muodossa, voidaan niiden oikeellisuus todentaa ja jäljittää. Tämän merkitys korostuu tulevaisuudessa niin kuluttajien, lainsäätäjien kuin kansainvälisten toimijoiden vaatimuksesta. Siksi on hienoa, että yhteinen työmme tietomallin määrittämiseksi on alkanut ja Suomi ottaa askeleen kohti ruoan vastuullisuustiedon edelläkävijyyttä, Lahdenperä toteaa.
