Impactful Oy:n toteuttama tutkimus tarkasteli kestävyysraportoinnin tietotarpeita kolmesta toisiaan täydentävästä näkökulmasta: eurooppalaisen sääntelyn vaatimuksista, elintarvikealan raportointikäytännöistä sekä yrityshaastatteluista. Tutkimuksen tulokset tarjoavat kokonaiskuvan siitä, millaista tietoa kestävyysraportointi edellyttää ja miten tiedon rooli on kehittymässä.
CSRD ohjaa kestävyysraportointia kokonaisvaltaisesti
Tutkimus keskittyi EU:n kestävyysraportointidirektiiviin, CSRD:hen (Corporate Sustainability Reporting Directive), joka velvoittaa yrityksiä tarkastelemaan vastuullisuuden vaikutuksia aiempaa kokonaisvaltaisemmin ja läpinäkyvämmin.
Kokonaisvaltainen tarkastelu lisää merkittävästi tiedonkeruun tarvetta ja edellyttää koko arvoketjun sitouttamista. Esimerkiksi ilmastotavoitteiden saavuttaminen edellyttää kattavaa ja luotettavaa toimitusketjutietoa.
Raportoinnissa ei riitä yksittäisten myönteisten tekojen tai lukujen esittäminen. Yritysten on tunnistettava myös havaitut ja mahdolliset haitalliset vaikutukset sekä kuvattava niihin liittyvät hallintaprosessit. Tämä vaikuttaa siihen, millaista tietoa raportointiin tarvitaan ja miten tietoa kootaan.
Ilmasto keskeinen teema elintarvikealan raportoinnissa
Raportointikäytäntöjen tarkastelu osoitti, että elintarvikealan toimijat ovat jo ottaneet kestävyyden systemaattiseksi osaksi raportointiaan. CSRD ohjaa käytäntöjä laajasti, ja ilmastonmuutoksen hillintä nousee keskeiseksi vastuullisuuden osa-alueeksi.
Tarkastelu osoitti myös, että kestävyysteemat on integroitu raportointiin aiempaa systemaattisemmin. Yritykset raportoivat yhä laajemmin sekä tavoitteista että toimenpiteistä, ja raportointia kehitetään CSRD:n vaatimusten mukaisesti kohti yhtenäisempiä ja vertailukelpoisempia käytäntöjä.
Tiedon kehityssuunta kohti primääridataa
Haastattelujen perusteella kestävyysraportointia lähestytään yrityksissä ensisijaisesti yritystason kokonaisuutena. Tutkimuksessa ei noussut esiin laajasti yhteisiä, suoraan raportointiin kohdistuvia tuotetietovaatimuksia, mutta tuotetason tiedolla on tärkeä rooli yritystason raportoinnin taustalla.
Erityisesti raaka-aineiden ja tuotteiden alkuperätieto tunnistettiin keskeiseksi tietoelementiksi, joka tukee raportoinnin luotettavuutta ja mahdollistaa vaikutusten ja riskien arvioinnin.
Samalla yritykset tunnistavat selkeän tarpeen kehittää toimitusketjutietojen hallintaa. Tiedonkeruu keskittyy tällä hetkellä usein vähimmäisvaatimusten täyttämiseen, mutta kehityssuunta on kohti yksityiskohtaisempaa, primääridataan perustuvaa ja paremmin hyödynnettävää tietoa. Luotettava raportointi edellyttää tiivistä yhteyttä organisaatiotason kestävyyskäytäntöjen ja taustalla olevan datan välillä.
– Yhteistyö toimitusketjussa ja vertailukelpoinen, yhteismitallinen tieto tekevät tiedosta aidosti käytettävää ja hyödyttävät koko arvoketjua, Impactfulin perustaja ja Senior Advisor Sirkku Palmuaro toteaa.
Yhteiset käytännöt tukevat kestävyystyötä
Food Data Finland -hankkeen näkökulmasta tutkimus vahvistaa sen, että vastuullisuus on vahvasti yritysten agendalla ja edellyttää yhteisiä toimintamalleja.
– Vastuullisuus on yrityksille keskeinen strateginen kysymys. Yhteiset käytännöt tukevat sitä, että kestävyystieto on luotettavaa ja hyödynnettävää, tutkimuksen tilannut GS1 Finlandin kehityspäällikkö Miia Salonen sanoo.
Hankkeessa tutkimuksen tuloksia hyödynnetään vastuullisuusraportointiin liittyvien tietotarpeiden ymmärtämisessä ja yhteisen pohjan rakentamisessa koko ruokaketjun vastuullisuustyön tueksi.
