GS1 Finland on kartoittanut ruoan alkuperätietoa ja sen tulevaisuuden tarpeita eri yhteiskehitysprojekteissa. Tarkasteluissa alkuperätieto on tunnistettu keskeiseksi tietoelementiksi, joka toimii perustana muulle vastuullisuustiedolle, kuten hiilijalanjäljen laskennalle, riskinarvioinnille ja vastuullisuusraportoinnille.
– Selvityksemme ovat osoittaneet, että alkuperätietoa hyödynnetään ruokaketjun useissa eri käyttötapauksissa, ja että sen merkitys kasvaa erityisesti vastuullisuussääntelyn kehittyessä. Samalla kuluttajien odotukset läpinäkyvyydestä ja vertailtavuudesta lisäävät tarvetta yhdenmukaiselle ja rakenteiselle alkuperätiedolle, GS1 Finlandin standardiasiantuntija Elisa Ervasti sanoo.
GS1-standardien mukaiset koodit mahdollistavat sen, että alkuperätieto voidaan liittää tuotteeseen ja välittää eteenpäin koko ketjussa. Sijainti- ja osapuolitiedot ovat keskeisiä, koska ne yhdistävät tuotteen siihen, missä sitä on käsitelty ja kuka siitä on vastannut eri vaiheissa. Tähän tarpeeseen GS1:n osapuoli- ja sijaintikoodi GLN (Global Location Number) tarjoaa yhteisen yksilöivän tavan.
– GLN-koodia voidaan käyttää minkä tahansa tunnistettavan sijainnin tai osapuolen yksilöintiin sekä organisaation sisäisissä prosesseissa että koko toimitusketjun laajuisesti. Globaalisti yksilöllisen koodin avulla eri toimijat voivat hallita ja jakaa tietoa tehokkaasti, luotettavasti ja järjestelmäriippumattomasti, Elisa Ervasti kertoo.
GLN-koodin käytön edistämiseksi Suomen ruokaketjussa GS1 Finland laati oppaan, jossa avataan käytännönläheisesti, mitä sijaintien ja osapuolten tunnistaminen tarkoittaa ja miksi se on keskeistä sujuvalle tiedonvaihdolle. Lisäksi opas tarjoaa konkreettisia käyttötapausesimerkkejä alkutuotannosta, elintarviketeollisuudesta ja kaupasta, mikä auttaa hahmottamaan GLN-koodien hyödyntämistä ruokaketjun eri vaiheissa.
– GLN-koodin hyödyntämisellä ruokaketjussa on merkittävä potentiaali. Kansainväliset esimerkit sekä kokemukset muilta toimialoilta osoittavat, että GLN mahdollistaa sijainti- ja osapuolitiedon sujuvan jakamisen eri toimijoiden ja järjestelmien välillä. GLN-koodin systemaattinen käyttöönotto toisi nämä hyödyt myös Suomen ruokaketjulle, Elisa Ervasti toteaa.
Opas on suunnattu erityisesti ruokaketjun toimijoille, mutta sen periaatteet soveltuvat laajasti eri toimialoille. Se tarjoaa konkreettista tukea niin uusille toimijoille kuin organisaatioille, jotka haluavat kehittää tiedonhallintaansa ja varmistaa yhteentoimivuuden kumppaneidensa kanssa.
Julkaisu on osa GS1 Finlandin Yhteentoimiva jäljitettävyys -ohjelmaa, jonka tavoitteena on kehittää Suomeen koko ruokaketjun kattava, yhteisiin standardeihin ja toimintamalleihin perustuva jäljitettävyysratkaisu.
Tilaa maksuton opas sähköpostiisi ja tutustu siihen, mikä GS1:n sijainti- ja osapuolikoodi GLN on, miten sitä hyödynnetään Suomessa ja kansainvälisesti, sekä miten eri toimijat voivat ottaa sen käyttöön omassa toiminnassaan.
