Questions and answers about development projects

Kasvumoottorihankkeen tarkoitus on tuoda konkretiaa ruokaketjun datayhteistyöhön, ja konkretia syntyy kehitysprojektien kautta. Hankkeen alla ne muodostavat toisiaan täydentävän kokonaisuuden – suuremman hyödyn kuin erillisprojektien osien summan. Kehitysprojektit synnyttävät toimialalle skaalattavaa kilpailukykyä. Toisaalta hankkeen jäsenet pääsevät ensimmäisten joukossa hakemaan projektien tuloksista itselleen kilpailuetua.

Hankkeen kehitysprojektien pääfokuksen tulee olla datassa. Hankkeessa on tunnistettu yhteiskehitysteemoja, joihin keskittymällä koko suomalaisen ruokaketjun kilpailukyvyn uskotaan vahvistuvan. Tarkoitus on, että Food Data Finlandissa syntyy teemojen mukaisia yhteiskehitysprojekteja, ja kuka tahansa jäsenverkoston toimija voi lähteä niitä edistämään.

Myös muita, hanketeemojen ulkopuolisia, Suomen dataa hyödyntävän ruokaketjun kehittämiseen tähtääviä yhteisprojekteja voi toteuttaa Food Data Finland -hankkeen alla. Edellytyksenä on, että projektien tavoitteet ovat linjassa hankkeen säännöstön ja tavoitteiden kanssa.

Kehitysprojektin tulee tukea kasvumoottorihankkeen tavoitetta kasvattaa Suomen ruokaketjun kansainvälistä kilpailukykyä avoimiin, yhteensopiviin ja globaaleihin standardeihin perustuvan datan avulla. Ketjun läpinäkyvyyden parantaminen, datan jakamisen helppous ja tietojen yhdisteltävyyden edistäminen tulee myös huomioida.

Projektit tulee toteuttaa yhteistyössä eri toimijoiden kesken, eli yritys ei voi toteuttaa kasvumoottorihankkeen kehitysprojektia yksin. Esimerkiksi Business Finlandin co-innovation-rahoituksen edellytyksenä on, että projektissa on mukana tutkimusorganisaatio sekä useampi yritys. Jos projektille haetaan Business Finlandin rahoitusta, tarvitaan myös yritysten omarahoitusosuus.  

Food Data Finland on Business Finlandin kasvumoottorihanke, joka mahdollistaa yhteiskehitysprojekteille rahoitusta. Toisaalta hankkeessa voi syntyä kehitysprojekteja myös ilman Business Finlandin rahoitusta.

Hankkeen jäsenverkostoon kuuluva toimija voi itse ehdottaa projektiaihiota ja kerätä muista yrityksistä, tutkimuslaitoksista ja järjestöistä koostuvan projektiryhmän. Toisaalta toimijat voivat liittyä mukaan muiden aloittamaan projektiin, jos projektiryhmä niin päättää.

Ensin tulee laatia alustava projektisuunnitelma ja keskustella siitä hankkeen koordinaattorin, GS1:n kanssa. Valmis suunnitelma esitellään hankkeen johtoryhmälle, joka päättää, suositteleeko se projektin liittämistä osaksi Food Data Finlandia. Johtoryhmän myönteisen suosituksen todennäköisyys kasvaa, kun projektisuunnitelmasta on tunnistettavissa ruokaketjun jaettuja tavoitteita edistäviä elementtejä, kuten yhteistyön kasvattaminen, ketjun läpinäkyvyyden parantaminen, datan jakamisen helppous ja tietojen yhdisteltävyyden edistäminen. Lopuksi projektisuunnitelma viimeistellään ja tarvittaessa haetaan Business Finlandilta rahoitusta.

Lue prosessista tarkemmin Kehitysprojektit-sivulta.  

Kehitysprojekti voi hakea Business Finlandin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitusta. Business Finlandin rahoitusosuus projekti-ideoille on tyypillisesti 40–70 % (avustus 40–50 %, laina 50–70 %). Organisaatioilla on lisäksi oltava oma sisäinen päätös omarahoitusosuuksien varaamisesta projektin toteuttamiseen.

Katso myös kysymys: Edellytetäänkö, että kehitysprojekti saa rahoitusta Business Finlandilta?

Kehitysprojekti-idean esittäjä voi toimia itse projektinvetovastuullisena tai vetäjä voidaan valita toisesta organisaatiosta. Kasvumoottorihankkeen koordinaattori GS1 Finland voi toimia organisaatioiden yhteentuojana, mutta ei osallistu päätöksiin projektiorganisaation muodostamisessa.

GS1 Finland toimii Food Data Finland -hankkeessa yhteistyön mahdollistajana sekä tuottaa lisäarvoa muun muassa ajankohtaisen tiedon kerääjänä ja jakelijana. Kehitysprojekteissa GS1 Finlandilla on rooli toimitusketjun datan standardien asiantuntijana. GS1 voi myös tukea kehitysprojektin viestintää, jos projektista halutaan viestiä laajemmin.

Food Data Finland -hankkeen johtoryhmä toimii kehitysprojektiaihioiden arviointiroolissa. Ryhmä arvioi, sopiiko ehdotettu projektiaihio hankkeen teemoihin ja tavoitteisiin. Kun johtoryhmä voi puoltaa ehdotettua projektiaihiota, sillä on suurempi mahdollisuus saada myönteinen Business Finlandin rahoituspäätös. Johtoryhmä ei itse tee rahoituspäätöstä.

Kehitysprojektiorganisaatio voi halutessaan raportoida säännöllisesti projektin edistymisestä johtoryhmälle.

Kehitysprojektin tulosten julkisuudesta sovitaan erikseen projektiorganisaation ja sen rahoittajaosapuolten (esim. Business Finlandin) kesken. Tyypillisesti julkiset rahoittajat edellyttävät jonkinasteista tulosten julkaisemista, mutta yksityiskohdista sovitaan aina tapauskohtaisesti.